torstai 17. syyskuuta 2015

Olipa kerran Himos jonka koiraihmiset valtasivat

Jokohan sitä alkaisi olla sen verran toipunut edellisestä viikonlopusta, että voisi rustailla jotakin ylös. Kauan me ehdittiinkin kotona aikaa viettämään.


Nyt ei kuitenkaan tarvinnut reissata kuin 50 km:n päähän Jämsään. Vuonna 2014 ensimmäinen OnniDog-tapahtuma näki syyskuussa päivänvalon. Tänä vuonna ko.tapahtuma järjestettiin uudelleen ja se kokosi koiraihmiset jälleen neljäksi päiväksi Himokselle. Allekirjoittanut vastasi viime vuonna koiratanssikoulutuksista yhdessä Helin kanssa ja lupauduin olemaan käytettävissä uudelleenkin. Kuitenkin viime vuonna lupautuessani kouluttamaan en tiennyt, että olisin vuoden päästä onnellisesti töissä ja näin ollen OnniDog kutistui minun ja Hekan osalta vain kahteen päivään - lauantaihin ja sunnuntaihin. Eikä se kyllä loppujen lopuksi haitannut yhtään.

Matkaan lähdettiin lauantai-aamuna ja tyylikkäästi flunssaisena. Vielä perjantai-iltana mietin pitkään ja hartaasti, että riittävätkö voimat yhtään mihinkään. Pysyin hädin tuskin pystyssä, kuumetta oli reilut 38 astetta ja koko pää oli aivan tukossa. Minulle kuitenkin luvattiin tarpeen vaatiessa tulkkausapua jos oma ääni katoaisi tyystin.

Lauantaina ja sunnuntaina koulutin sekä freestylea, että HTM:ää joissa oli molemmilla kerroilla innokkaita ja motivoituneita osallistujia. Heka toimi pääasiassa demokoirana näyttäessäni erilaisia temppuja ja positioita, mutta siihen se koiratanssi sen kaverin osalta kuitenkin jäi. Haukkumiseen en enää aio puuttua, kun tätä lajia ei 99% todennäköisyydellä tulla enää tavoitteellisesti harrastamaan.

Kuva - Hanna Laukkanen-Jinsi

Toki minullekkin suotiin omien koulutusten lisäksi mahdollisuus käydä Hekan kanssa valitsemissani koulutuksissa. Vaihtoehtoja ei onneksi tarvinnut kovinkaan kauan miettiä, sillä oli sanomattakin selvää että halusin Suskun agilitytunnille ja Soinien frisbeekoulutuksiin. Susku olikin tehnyt meitä ajatellen tosi TOSI kivan treenin ja kuten olen jo blogissa jonkin aikaa kuuluttanut, on aksaaminen Hekan kanssa nykyään aivan ihanaa ja erilaista. Radalla tein mm. pakkovalssin ihan täydestä vauhdista kun Heka lukitti suorasta putkesta ulos. Vielä vuosi sitten en olisi uskonut moiseen kykeneväni mitenkään. Susku on ihan mahtava kouluttaja! 

Soinien frisbeekoulutuksissa oltiin molempina päivinä ja kummallakin kerralla sain LOISTAVIA neuvoja mm. overeihin, reisivaultseihin sekä erilaisiin heittotyyleihin. Ensitöiksi Satu hieman kartoitti Hekan hyppykorkeutta ja nimenomaan sitä, mistä kohdasta Heka useimmiten koppaa kiekon. Sen jälkeen teimme erilaisia harjoituksia ilman Hekaa, jolloin Satu mm. avusti minua kädellään juuri siinä kohdassa missä koira lähes aina saa kiekon kiinni.


Saimme Hekan kanssa lauantain ja sunnuntain väliseksi yöksi ihan oman privaattimökin ja iltanuotion jälkeen sammuttiin molemmat kuin saunalyhdyt. Viime vuonna en väsymykseltäni jaksanut iltanuotiolle lähteä, mutta nyt kun olimme mukana vain 2 päivää ja mökki aivan ko.paikan vieressä, käytiin vaihtamassa kuulumisia muiden koiraharrastajien kanssa, grillattiin makkaraa ja naurettiin. Ehkäpä siinä kiteytyi se koko OnniDogin ydin, vaikka meillä on erilaiset lähtökohdat, olemme eri ikäisiä yms mutta silti meitä yhdistää se rakkaus sitä yhtä ja samaa asiaa kohtaan - eli koiria.


Voin kertoa, että sunnuntaina kun lähdimme ajamaan koulutusten jälkeen kotiin, nukahti Heka oitis omaan kevythäkkiinsä auton startattua. Huikea viikonloppu, kivoja koulutettavia, ihania ihmisiä, loistavia neuvoja ja ennenkaikkea se yhteishenki...OnniDog on todellakin tapahtuma vertaansa vailla. Ja tiedättekö mitä? OnniDog tulee taas ensi vuonna! Itse en vielä ole uskaltautunt lupautua kouluttamaan, sillä en tiedä missä me ollaan silloin, mutta toivottavasti päästään mukaan - tavalla tai toisella.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti